Työllisyyspalvelut kuntiin

Työllisyyspalvelut siirtyivät kuntien peruspalveluiksi ja Kaakossakin niitä tuottetaan yhteistyössä, kuntien muodostamien työllisyysalueiden mukaisesti. Kuten aina Valtionhallinnossa, vauhti on kova. Ja rahaa on vähän. Näyttääkin siltä, että palvelut eivät valmistu kuten maassa haaveiltiin. Kotkan työllisyysalueella uutisten mukaan siirtymä on ajallisesti hallinnassa. Siirtymä voi tuottaa osalle kuntia pitkiä jonoja ja ennen vuoden vaihdetta syntynyttä ns. maksatusvelkaa, jonka määrä voi olla Talousarviot siunanneissa kunnissa yllätys. Ne siirtyvät sellaisenaan maksettaviksi.

Kustannusten ja Sakkomaksujen kertyminen ei kaikille tullut selväksi puheista huolimatta mm Talousarviokeskusteluissa, siitä päätellen, että pienistäkin positiivisista Talousarvioista yritettiin jakaa rahaa kaikenlaisiin tarkoituksiin. Vaalibudjetin teko onkin paljon sujuvampaa, kuin Kuntalakia noudattava vastuullinen toimintabudjetti, jossa kunnan lakisääteiset palvelut ja niiden rahoittamisen kattaminen on ollut laatijoille vaivoina.

Säästöjen hengessä työllisyyspalvelujen rahoitus on niukka ja rasittaa ennestään taloutta, huolimatta siirtymäajasta. Henkilöstöresurssit jää kuntien kontolle, kuten kertyvät ns. sakkokulut. Tämä tosiasia ei muutu, vaikka tällekin on keksitty positiiviselta kalskahtava nimi: ”Kannustava rahoitusmalli”. Kunnille tämä tarkoittaa sitä, että myös palvelujen piirissä oleva pitkäaikaistyötön, ylittäessään 100 päivän rajan, alkaa maksamaan kunnille Työmarkkinatukimaksun kuntaosuutena, eli siinä vanhana Sakkomaksuna. Ja jos homma ei suju, TEM tulee, ilman rahasalkkua luistattamaan. Se onkin sitten toinen juttu, miten tyhjästä nyhjästään työmarkkinat, jos niitä ei oikein ole.

Työnsyrjään kiinni saaminen on tietysti yhteinen hyvä tavoite. Huonoa on säästöjen karsimat työpajat, joissa oikeasti työkykyisiä pidetään mukana markkinoilla, ja mukana roikotettavat ei työkykyiset. Kunnat toki tuntevat paikalliset työmarkkinat, mutta ei silläkään tiedolla ihmeitä tehdä. Työpajojen toiminnaksi on lipsunut myös muuta sosiaalista ja tärkeää toimintaa, jolla autetaan mm vanhuksia. Näiden palvelujen supistaminen kaventaa huomattavasti laajemman joukon hyvinvointia kuin vain työttömien.