Rannikon vapakalastus

Kalastajien maksamat kalastuksenhoitomaksut ovat merkittävä vapaa-ajan kalatalouden rahoituslähde. Varoilla rahoitetaan mm kalavesien hoitoa ja istutuksia. Vuosittain n. 270 000 kalastuksen harrastajaa suorittaa kalastuksenhoitomaksun ja n. 87 000 viehekalastusluvan. Tuloja kertyy n. 6 miljoonaa euroa. Suuri potti, mutta voisi olla suurempikin.

Rannikkovesillämme on useita pieniä ja sokkeloisia kalastuskuntia. Vesillä liikuttaessa kulkee helposti usean kalastuskunnanalueella. Esimerkiksi vetouistelun lupien hankkiminen laajemmalle alueelle ja eri kalastuskuntien vesialueille on hankalaa, aikaa ja rahaa vaativaa hommaa, ja usein kalastuskuntien selvittäminen on paikkakuntalaisellekin vaativaa, saati sitten satunnaiselle kalastelijalle. Toistaiseksi vain Virolahdella on koko aluetta koskeva vapakalastuslupa, joka oikeuttaa kahden vavan käyttöön. Tässä olisi rannikollamme oppimisen ja asennemuutoksen paikka. Kaakkois-Suomen TE keskuksella voisi asiassa olla kokoava ja kehittävä rooli.

Rannikolle tulisi saada yksi yhteinen vetouistelupa, joka kattaisi suuremman alueen yhdellä luvalla, esimerkiksi Virolahdelta Pyhtäälle tai lännemmäksikin. Sisävesillä voisi olla omansa. Lupajärjestelmä tulisi olla sellainen, että se houkuttelee luvat hankkimaan. Näin kokonaispotti kasvaa ja kaikille jää lopulta enemmän jaettavaa. Istutuksia, valvontaa, rajoituksia ja muita hoitotoimia voitaisiin samalla keskittää vuorovuosin yhteisvoimin ja saavuttaa parempia alueellisia tuloksia, kaikkien yhteiseksi hyväksi.

Kaikki harrastajakalastajat tietävät, että luvattomia kalastajia riittää jokaiseen niemeen ja lampeen. Valvonnan puute houkuttelee valitettavasti monia luvattomia pyytäjiä, sekä ahneita, joille saalin himo on suurempi kuin säännökset alamitoista tai järki kohtuullisista saalismääristä. Esimerkkinä voi mainita joka kesäisen Kuhan kalastuskarkelon, jolloin rannoilla kehuskellaan yli sadan Kuhan saalilla, joka kaikenlisäksi mahtuu kätevästi kahteen muovikassiin.

Asian tiellä on valitettavasti merimerkkejä suurempia esteitä. Vetouistelua vastustetaan, koska kuvitellaan siten troolattavan kaikki kalat pois vesistä. On vaikeaa ymmärtää, mistä tällainen käsitys on tullut, saalistilastot eivät väitettä tue. Lisäksi isojaon aikaiset katkeruudet ja muu epäsopu jarruttaa järkevää kehitystä. Joustava ja kattava alueellinen lupajärjestelmä, jossa luvan voi hankkia muutamista myyntipisteistä tai netistä olisi varmasti kaikille osapuolille tuottoisampi järjestelmä.

Olen nähnyt laskelman, jossa Helsingin vetouistelun Cupin kokemuksien ja saalistilastojen perusteella on saatu uistellulle Lohelle kilohinnaksi n. 1500 €. Joten siitä voi päätellä uisteluvieraiden tuovan alueelle jonkinmoisen rahapotin jaettavaksi. Yhtenäisen luvan saaminen olisi ensimmäinen askel, jossa voisimme hyödyntää kalastus- ja vapaa ajan matkailua Kymessä laajemminkin. Meillä riittää muutakin elämyksellistä tarjontaa kuin Kymijoki. Kireitä siimoja ja kalastuskunnille kaukokatseisuutta toivottaen.