Rikos ja rangaistusKysa 12.1.2011 on Timo Nevanrannan sd. vastine, koskien kirjoitustani maassamme sattuneista rikoksista ja millaista arvokeskustelua peräsin, liittyen mm rangaistuksiin. Olen vahvasti sitä mieltä, että yhteiskunnassa olisi vakava arvokeskustelun paikka siitä, millaisessa yhteiskunnassa haluamme elää. Rikoksen ja rangaistuksen tulee ehdottomasti olla suhteessa toisiinsa ja rangaistuksien sen mukaisia. Kaavailtu laki, jossa vapausrangaistuksia sovitetaan istumalla kotona jalkapannassa on syntyessäänkin susi. Kaunis ajatus, mutta monet minuakin suuremmat ajattelijat ovat todenneet, että ”tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla”. Onko seuraavan ehdotus, jossa kaikkein lievimmät rikkeet voisi suorittaa kirjekurssein?
Kirjoituksessani nimenomaan nostin esiin ajatuksen siitä ,että kulloinkin tehdyn rikoksen rangaistuksen on vastattava myös yleisen oikeustajun mukaisesti toisiaan. Keskustelua pyysin nimen omaan käytäväksi kokonaisvaltaisesti, ottaen mukaan terveyteen, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Ongelmien osaopitimointi vie huomion yksilötasolta kokonaisuuden säilyessä muuttumattomana. Totesin nimenomaan, että pelkkä rangaistus ei riitä, vaan tarvitaan arvokeskustelua syistä ja seurauksista. Juuri niistä syistä, jotka aiheuttavat ongelmia, syrjäytymistä ja esim rikoskierrettä. Nevanranta ei ole osannut tätä kohtaa mielipiteessäni huomioida, vaan pelkistää kysymyksen vain rangaistuksen ympärille, jossa tekijä istuu kakkuaan. Kokonaisvaltaiseen arvokeskusteluun kuuluu myös rangaistustaan suorittavien auttaminen. Kirjoitukseni ei vihjaa rangaistuksen suoranaisesti parantavan ketään.
Vastuu ja arvokysymyksiin kuuluvat myös teot, jotka tehdään huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena. Näiden kysymysten käsittely ei kuitenkaan saa johtaa tilanteeseen, jossa rikoksentekijä muuttuu uhriksi ja varsinainen kärsijä leimataan. Seksuaalirikoksissa tälläien uhrin vähättely on valitettavan yleistä. Valtapuolueilla, myös sosiaalidemokraateilla on ollut kymmeniä vuosia aikaa rakentaa tätä ”hyvää” sosiaalipolitiikkaa. Jokainen voi todeta miten siinä on onnistuttu, rahaa siinä ainakin on poltettu.
|