Kaikenlaisia totuuksia

Ankkurissa 3.1.24  Jukka Poikolainen vastaa Pasi Majurin Venäjä aiheiseen kirjoitukseen. Aiheeseen P on tehtävä muutamia huomioita. Aloitettua sotaa on vaikeaa perustella kansainvälisellä politiikalla. Jollei satu uskomaan denatsifikaatioon ja Naton provosoimaan sotaan. Uskooko joku, että Venäjän on ollut pakko puolustaa itseään hyökkäämällä Ukrainaan, natseja tai Natoa vastaan. Venäjällä ei ole oikeutta ottaa osia naapuristaan, sen enempää kuin neuvotella ulkovaltojen kanssa muiden valtioiden osien kohtaloista, eikä asettaa heille ehtoja maansa liittoutumista. Tätä oikeutta ei ollut Neuvostoliitolla ja Saksallakaan. Olisiko Suomen kenties haettava hyväksyntä Kremlistä asioilleen tai muuten lähtee Hamina rajan taa?

Toisen maailmasodan voi katsoa alkaneen Japanin hyökkäyksellä Kiinaan. Euroopassa sota leimahti, kun Neuvostoliitto ja Saksa aloittivat hyökkäyksensä. Sotatoimeksi voi katsoa jo aiemmin tehdyn Molotov - Ribbentrop sopimuksen puuttumalla suvereenien valtioiden olemassaolon oikeuteen. Kaikilla suurvalloilla on kautta aikain ollut omat näkökantansa siitä, mikä on oikeutettua. USA ei ole, eikä varmaan väitetä olevan puhdas pulmu. Mutta jos pitää valita, niin itse valitsen lännen vikoineenkin. Niin on valinnut moni muukin ja ottanut vaikkapa tukikohdan turvakseen, ilman, että sitä on luotu. Sotilastukikohtien lukumäärä ei kerro mitään hyvän- tai pahanakselista.

USA ei kuitenkaan ole Euroopassa aloittanut yhtään sotaa, sen enempää kuin Natokaan. Ei hyökännyt suomeen, eikä tappanut yhtään suomalaista sotilasta. Eikä se ole estänyt kansalaisiaan vapaasti nostamaan kytkintä halutessaan, tahi perustanut orjaleirejä pakkotyöhön. Vaikkei olot aina kovissa töissä siirtolaisena olleet maireat. Väite Ukrainalaislasten pelastamisesta on aika karmea, kun useat tahot mm EU parlamenttia myöden on esittänyt lausuntoja Ukrainalaisten lasten pakkoadoptiosta. Jos YLE todella ykkösaamussa on tallaiselle tielle lähtenyt on syytä perata muutakin kuin talon rahoitusta.