Persut ja AY-liike

 

3.4 Kysa Timo Nevanranta sd. otti kantaa ”Mertsun” kirjoitukseen ja siinä sivussa sivalsi miekkansa kiveen arvostellessaan Perussuomalaisia ja Matti Putkosta. Putkosta Nevanranta nimittää ”Touhoksi”, muistutan, että tämä ”Touho” on oppinsa saanut nimenomaan SDP:ssä, mutta pakkasi laukkunsa, kun huomasi puolueen etääntyvät duunareista. Ehkäpä liikkeen uusi polvi taas muistaa juurensa ja tulee pois porvarien pöydistä ja kykenee siinä sivussa parempaan yhteistyöhön muiden kanssa.

 

Perussuomalaisten jäsenistöstä kyllä löytyy osaamista ja halua ottaa osaa AY-liikkeen toimintaan. Tapamme on hieman toinen, emme korosta työssämme olevamme ”persuja” emmekä noudata ”me demarit” hegemoniaa, jossa puolueklikki ja järjestötoiminta menee ajoittain jäsenistönkin edun edelle. AY toiminnassa suurin este asioiden ajamiselle on, ”me demarit” henki. Perussuomalaisilla AY toimijoilla on pragmaattinen asiat ensin asenne, emmekä me tuo tähän toimintaan mukaan puoluettamme. Me toimimme luottamustyössä ilman jäsenkirjaa, jäsenistön asialla. Luonnollisesti lukumäärämme on tällä alalla vähäisempi kuin demareilla, koska me emme hae valtaa ja jäsenmaksuvaroja järjestelmällisesti ulottamalla lonkeroita ulos puolueestamme. Tätä pyrkyä on turhaa naamioida muuksi kuin mitä se on, oman puolueen vallan ulottamisella laajemmalle.  Liian usein jäsenvaaleissa jäsenkirjalliset keskittävät äänensä ehdokkaalle, joka ”on sovittu” ja on tietylle joukolle sopiva, tällä on vahva historia demarivetoisella AY politiikalla.

 

Perussuomalainen maahanmuuttopolitiikka tähtää siihen, että turvaamme Suomalaista työtä, emme myy sielujamme halpatyövoiman tuonnille. Tämä voi palvella paatunutta porvaria ja demareita, jotka varmaan näkevät tässä mahdollisuuden paikata haalistuvaa jäsenkantaansa. Omasta puolestani olen joutunut Nevanrannan sanoin ”likaamaan” käteni useissa ikävissä asioissa, niissä asioissa en koskaan ole ajatellut olevani Perussuomalaisten jäsen, vaan PRO-liiton luottamusmies. Niitä ihan oikeita ongelmia on selvitelty työpaikalla, sekä hyvässä yhteistyössä kunnallispolitiikassa myös demareiden kanssa. Demareiden kuin Persujenkaan kenttä ei ole yhdestämuotista veistetty, toiset osaa, toiset ei.  PRO -liitossa olen saanut asiallista kohtelua ja ex puheenjohtaja Rinne oli mieluisa AY johtaja, jolle minun puoluetoimintani ei ollut kynnyskysymys. Hänestä voi tässä suhteessa moni AY liikkeen toimija ottaa oppia.