Kenen taskuun kunnanjohtaja istutetaan?

Pyhtäällä aloitettiin, kuten tunnettua irtisanomismenettely koskien kunnanjohtaja Ikosta. Valtuusto antoi epäluottamuslauseen ja perustettiin valtuustoryhmistä valiokunta, jonka tehtäväksi annettiin kuntalain mukaisesti hoitaa asiaa. Näin tehtiinkin, kunnen Pyhtään kunnahallitus työnislusikkansa soppaan ja Ikonen ”irtisanotui vapaaehtoisesti” sopimuksenpohjalta, jonka kunnahallitus neuvotteli ”välimiesten” avulla.

 Oma lukunsa on menettely, jonka avulla, valtuusto ja sen asettama valiokunta ohitettiin ja pidettiin pimennossa. Tarpeeksi kun saivarrellaan, kaikki meni varmasti ihan ”oikein”, ainakin hallituksen mielestä. Eri mieltä on ilmeisesti myös vasemmistoryhmä, koska ei kelvannut edes asetettuun valiokuntaan, jossa muuten oli täysi valtuustopuolue-edustus.

Hallituksen kokouksessa 30.8.2010 esitettiin, että uutta kunnanjohtajaa valitsemaan asetettaisiin seitsenhenkinen työryhmä, jolloin jokaisella puolueella olisi yksi paikka. Ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.  päätökseksi tuli, että työryhmän koko on viisi jäsentä. Edustus on vain demareilla, kokoomuksella ja keskustalla, takapirunaan oikeistolla vielä rkp.

Demokratian ja kuntalaisten kannalta olisi jokaisesta valtuustopuolueesta tullut olla paikka työryhmässä, joka valitsee koko kunnan kunnajohtajaa, ei tietyille ryhmille varmasti ”sopivaa”. Pidetään mielessä, että entinen kunnanjohtajakin oli samaisten ryhmien aikanaan ”hyväksi ja ahkeraksi” havaitsema, joten ehkäpä olisi ollut aika katsoa nyt asiaa laajemmalla tasolla, yhteisin silmin. Vai tehtiinkö valinta aikanaan siksi, että hän oli sopivin? Ennen valintaa ei liikoja aiemmasta kunnasta kyselty, ja lopulta samojen syiden johdosta Pyhtäälläkin päätettiin toimiin ryhtyä.

Kunnanjohtajan avaintehtäviä ovat ja olisi pitänyt olla strateginen johtaminen ja kunnan edunvalvonta itsenäisesti. Kehitystyössä on ymmärrettävä kunnan, elinkeinopolitiikan, ulkoisen- ja sisäisenviestinnän jatkuvan kehittämisen, sekä aktiivisen henkilöstöjohtamisen merkitys. Cursorissa kahvittelu ei riitä. Hyvä kunnanjohtaja omaa ja edellyttää virkamiehiltään paloa kehittää omaa hallintoaan ja toimii samalla vaikka elinkeinoasiamiehenä, jolla on laatikossa paperit valmiina, jos yrittäjä kunnantalosta apua kyselee. Pyhtäällä strategioiden purkaminen käytännön toimiksi tukemaan kunnanhallintoa, yrityselämää ja työllisyyden parantamista on ollut heikkoa. Sellaisena se ei voi jatkua.

Perussuomalaisille oli ja on selvät vaatimukset ja odotukset edelliselle ja uudelle kunnanjohtajalle. Jos ne eivät täyty, on syytä harkita toimia, kuten Pyhtäällä on tehty. Muita motiiveja meillä epäluottamuslauseeseen ei ole ollut.