Raul Lehto 51 v, aktiivinen kansalainen.

Pyhtään kunnanvaltuutettu 2009 alkaen.

Perheeseen kuuluu aviopuoliso, 3 lasta ja koira.

Harrastan  Mielipidekirjoittamista, sukellusta,, kävelyä, polkupyöräilyä, kuntosalia, metsästystä ja kalastusta.

Luonteeltani olen pitkäjänteinen, luotettava ja tarvittaessa voimakastahtoinen. Keskustelen mielelläni ja opin asioita yhdessä tekemällä.

Minulle tärkeitä asioita ovat mm. turvallisuus, lapsiperheet, lapset, koulutus, tasa-arvo, työ- ja yrittäjyys, verotus, talous ja syrjäytymiseen puuttuminen. 

Olen koulutukseltani Metsätalousinsinööri ja työskentelen työnjohtotehtävissä. Olen työpaikkani PRO:laisten toimihenkilöiden luottamusmies, sekä TS valtuutettu.

Valtio tai kunnat  ei saa olla ratas, joka murskaa ihmisiä koneistoonsa. Kansa on antanut hallinnolle hallintovallan ja meillä on myös oikeus, peräti velvollisuus vaatia yhteiskuntaamme suojaamaan kansalaisiaan. Poliitikoilla on velvollisuus tehdä työtä, jotta kansalaisillamme olisi uskoa huomiseen ja tarjota mahdollisuus turvalliseen elämään. Vauvasta-vaariin, jokaisessa tuloluokassa, jokaisessa yksilöllisessä elämässä. Kuntatasolla tämä rajapinta on lähellä päättäjiä. Kynnystä minun puheilleni ei ole.

En väheksy muitakaan politiikan aiheita, mutta yhteiskuntamme huolehtimis- ja suoriutumiskyky, perustuu täysin siihen, että on työtä sekä yrittäjyyttä. Työ ja kotimaisen kysynnän ylläpito mahdollistaa heikoimmista huolehtimisen, ei mikään muu. Verotuksessa on paljon tekijöitä, jotka heikentävät kotimaista kysyntää, vähentäen kansalaisten valinnamahdollisuuksia ja mahdollisuutta elää mielekkäästi.

Palkalla on voitava elää, palkasta on jäätävä käteen jokaisessa tuloluokassa ja eläkkeellä on voitava elää muutenkin, kuin kestämällä nipinapi leivässä kiinni. Hyvinvointivaltiossa elämänlaatu ei pohjaudu minimiin, meidän on tavoiteltava parempaa. Kielto- ja sääntelyvaltiossa emme voi elää, sääntelyllä ja kieltämisellä emme ratkaise pahoinvointiin liittyviä ongelmia, vaan luomme lisää pahoinvointia.

Maamme pienillä pääomamarkkinoilla on tehtävä kaikki, jotta raha liikkuu ja luo hyvinvointia työn ja kulutuksen myötä. Kulutuksen on voitava ohjautua kestävän kehityksen ja kotimaisuuden huomioiviin vaihtoehtoihin, omilla valinnoillaan on voitava aidosti vaikuttaa omiin menoihinsa. Jos käteen ei jää mitään, ei näihin valintoihin ole varaa. Ne joilla on, unohtavat herkästi monen niukan arkitodellisuuden.

Työllisyyskysymyksissä korostetaan herkästi vain yksilön vastuuta. Kannustimiin ja tukiriippuvuuksiin keskittyvä keskustelu ei ota huomioon sitä että työttömyys tai sosiaalitukiriippuvuus ei ole elämäntyylivalinta, vaan seuraus työn puuttumisesta.

Työttömyys ei ole yksilön epäonnistumista, vaan yhteiskunnan epäonnistuminen. 

Maamme selkäranka on lapset ja lapsiperheet, en hyväksy tämän pioneerityön väheksymistä. Lapsien yhteiskunnallinen merkitys on unohtunut. Meillä on kuitenkin maailman mitassa turvallista elää, annetaan lapsille tilaisuus nauttia siitä. Jokainen sukupolvi on edeltäjäänsä kyvykkäämpi, tarvitsemme näitä kykyjä viemään Suomi tulevaisuuteen.