Akkuteollisuuden päästöt

Kymessä on teollista historiaa, osaamista ja toivottavasti tulevaisuutta, olemme olleet maapallon suurimpia Metsäteollisuuden keskittymiä. Historiassa ei tapahdu mitään, joten tulevaisuutta on rakennettava uudelleen. Suomea haaveillaan globaaliksi peluriksi akkumarkkinoilla, vaarana on muuttua globaaliksi jätekasaksi. Malmin hankintaan, eettisyyteen ja riittävyyteen sisältyy monia riskejä. Kiinasidoskin arveluttaa.

Kymenlaaksoon havittellaan Euroopan suurinta akkumateriaalien keskittymää. Mikäs siinä, työtä tarvitaan ja alueen logistiikka on vahvaa. Puuttuu vain päätökset ja ympäristölupa.  Maamme ei saa olla houkutteleva siksi, että esimerkiksi jätevesiä voi painaa mereen surutta. Vesien pilaamisesta on täällä rannikollakin hyvät muistot, onneksi vedet ovat parantuneet, vaikkei kalakannat ole toipuneet entiseen loistoon. Pikemminkin päinvastoin.

Jätevesi runsas-suolaista vettä, joka halutaan johtaa mereen suolan sekoittuessa Hillonkylän ulkoalueille. Jos kerran vedessä olevat typet ja metallit voidaan ja pitää poistaa, niin kyllähän se suolakin voidaan ja pitäisi luvissa velvoittaa kiteyttämään. Sehän taas maksaa ja toimija ei sellaista vapaaehtoisesti tee jos vaihtoehtona on iso putki. Onko Suomeen sitoutumisen johde mahdollisuus dumpata jätteitä laillisesti luontoomme. Ei käy. On toimijan velvollisuus etsiä kumppanuuksia tai käyttää suola itse. Suolalla on n.14 000 eri käyttötarkoitusta mm. muovi- ja kemianteollisuudessa.

Toiset luottaa mallinnuksiin ja toiset ei. Periaatteen pitää olla sellainen, että veteenkään ei pidä johtaa mitään mikä ei sinne kuulu. Kun toimija puhuu, että kyllä se suola jne sinne mereen laimenee ja haitat vähenee, niin eihän se kuulosta hyvältä. Ihminen on osa luontoa ja vaikuttaa omalta osaltaan, siinä ei ole mitään luonnotonta. Hankkeet ovat tervetulleet, mutta niihin sisältyy myös vastuita ja velvollisuuksia.

Hei! Ei pilata tätä hommaa saasteilla.