Tulospalkkioita ja bonuksia

Pyhtäänlehdessä 09.02.2016 avattiin päätöksentekoa liittyen mm. kunnanjohtajan tulospalkkioon. Pakko sanoa, että havaittavissa oli selittelyn makua. Palkkiota on syytä tarkastella nykyisessä taloustilanteessa kriittisesti. Sanoin Yle Kymenlaaksossa jo edellisten kuntavaalien alla, että tulospalkkaus on kyllä hyvä, mutta kuntatasolla hankalasti toteutettavissa. Ongelmana on selkeät ja tasapuoliset arviointikriteerit. Minä lähden siitä, että talouden tulee olla tavoitteissa aina ykkösenä. Tätä toin esiin vuonna 2014 palkkiota hyväksyttäessä ja niin nytkin, mitään muutoksia ei ole saatu aikaan tällä välin. Palkkion valuvirhe sattui jo edellisen johtajan aikana. Häkämiestä palkatessa ei olisi päästy vaadittuun palkkatasoon ilman palkkiota, Häkän lähtiessä palkkio siirtyi edelleen, eikä perusteita älytty arvioida riittävästi uudelleen.

Nyt Kunnanjohtaja saa kuraa niskaan, vaikka vastuu asiasta on täysin päättäjien. On aivan turhaa piilotella heikon talousympäristön, johtajasopimuksen tai kuntastrategian takana. " Johtajasopimuksilla ei ole lainsäädännöllistä pohjaa, joten niiden sitovuus on luonteeltaan lähinnä poliittista ja moraalista. Kuntaliiton verkkojulkaisu 2008, Johtajasopimus kuntajohtamisen välineenä."

Tulospalkkio ei ole mitenkään "siirrettyä palkkaa", vaan palkkio hyvästä tuloksesta. Nykyisellään se on sopimuspalkkio ja näillä kriteereillä se maksetaan lähes täysimääräisesti aina. Kuntastrategia ei edellytä kunnalta alijäämää lähes 2 miljoonaa euroa. Silloin kun talous vetää ja kunta tekee taloudellisesti hyvää ja ylijäämäistä tulosta, ovat palkkiot paikallaan tehdystä työstä. Kunta ei kuitenkaan ole muusta työelämästä erillinen yksikkö, vaan sielläkin pitää samojen talouden realiteettien päteä kuin muillakin sektoreilla.

Huonoina aikoina ei voida vain sanoa, että syyt ovat ulkoisissa tekijöissä ja siksi kaikkia tavoitteita ei saavuteta ja koska syyt ovat ns. "meistä riippumattomia" on palkkiot aina maksettava. Yksityisellä sektorilla ulkoiset tekijät vaikuttavat automaattisesti maksettaviin korvauksiin sekä myös työntekijämäärään. Kunnan palkkioiden ja tavoitteiden on elettävä ajassa ja paikassa. Jos tavoitteita ei haluta muuttaa, on palkkio lähinnä korruptiota.

Samassa lehdessä oli juttua myös Cursorista. Cursorille ei ole syytä maksaa ylimääräistä korvausta jäsenmaksun lisäksi. Syy on yksinkertaisesti se, että mainitut asiat kuuluvat sen perustehtäviin ja mahdolliset palkkaukseen liittyvät asiat ovat yhtiön sisäisiä. Jos Pyhtää ei osakkaana saa kehitysyhtiöltään tarvitsemiaan palveluita muuten, on yhtiön toimintaa arvioitava kriittisesti. Ensimmäiseen asiaan linkki tulee päälle satavasta kurasta. Tämä aloite herättää saamani palautteen valossa arvostelua Cursoria kohtaan, vaikka meille annettujen tietojen mukaan aloite asiassa oli ihan kotikutoinen. Epäilen kuitenkin, että palkkio olisi mennyt lävitse ainakin joissakin ryhmissä, jos mukana olisi olleet muutkin kunnat.