Tuulen viemää veronmaksajien tuellaVihreät ovat kovasti kampanjoineet tuulivoiman puolesta, pääministeri Vanhanenkin on tuulivoiman lisäämisen kannalla. Tuulivoimaa on perusteltu hiilidioksidipäästöjen vähenemisellä, sekä hyödyllä, mikä saadaan työllisyydelle ja viennille siitä, että olisi toimivat tuulivoiman kotimarkkinat. Suomen nykyiset n. 70 tuulivoimalaa tuottavat 0,02 % energian kulutuksesta, tavoitteena on kymmenkertaistaa tuotanto 2010 mennessä. Tuulivoimaloiden ripottelu sinne tänne tuleekin kasvavaksi ongelmaksi. Tuulivoiman intergroinnista sähköverkkoon syntyy kuitenkin kustannuksia, johtuen tuulivoiman tuotannon ja sähkön kulutuksen vaihteluista. Pelkkä integrointi merkitsee suoraan 10 % korotusta tuulisähkön kustannuksiin, olettaen että tuulivoiman tuotto ei ylitä 20% tuotannosta. Jos ylittyy niin kustannukset nousevat rajummin. Ongelmana on myös tuotannon hetkittäinen vaihtelu ja ennustettavuus suhteessa kulutukseen, säätötarve tuo lisäkustannuksia noin euron tuotettua megawattituntia kohden. Tuulivoimaa edistetään peräti 30 prosentin investointituella. Investointituki on raskas ja kallis tukimuoto.
Tuulivoimalla tuotetun sähkön tuki on veroluokan I mukainen 0,69 senttiä kilowattitunnilta. Tullilaitos maksaa tuen hakemuksesta pienvoimalaitokselle. Tukea on suoritettu vuosittain yli 80:lle hakijalle. Tästä aiheutuu 20 – 30 miljoonan euron kulut veronmaksajille, tuulivoiman tuotannon kasvaessa.. Kansallisen ilmastostrategian tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, pohjoismaissa tuulivoima voi vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 700 g /kwh.Mielestäni tärkeintä ei ole nimenomaan tuulivoiman ehdoton lisääminen, vaan kaikkien uusiutuvien energiamuotojen kokonaisuus. Tuulivoima on paikallaan ensisijaisesti siellä, missä kantaverkkoa ei ole tai se on kaukana. Tuulivoiman tukeminen verovaroin on kallista toimintaa. Ihmettelen miksi kansallinen elintarviketuotanto verovaroin tuettuna on niin pahasta, mutta rahaa voidaan heittää suoraan tuuleen. Tuntuu, että tässä asiassa tunteet ja ideologia painaa tervettä järkeä enemmän. Optimistit ovat maalanneet jopa 18 000 työpaikan syntyvän tämän ”rahaa tuulesta” ideologian ympärille. En oikein ymmärrä, mistä tämä määrä on saatu. Kun voimala on kasassa, ei kestomagneettimoottorit huoltomiestä juuri huutele. Sen sijaan KTM:n arviot biomassaan ja jätteiden käyttöön perustuvaan energian tuotantoon syntyvät 8000 työpaikkaa tuntuvat realistisemmilta. Ainakin biomassaan perustuvat ratkaisut tuovat työtä syrjäseuduille, jotka kipeästi kaipaavat työtä. |
