Pyhtään historia ja suunta

Ruotsinkieliset tulivat Pyhtään alueelle 1200-luvulla osana ruotsinkielisten muuttoa rannikkoseuduille. Pyhtää mainitaan itsenäisenä seurakuntana vuonna 1380, sitä ennen se on ollut  Pernajan kappeliseurakunta. 1347 löytyy Pyhtäästä varhaisin asiakirjamerkintä, Ahvenkoskella oli  riidelty lohipadosta.Pyhtää ja Ruotsinpyhtää muodostuivat Turun rauhassa, joka solmittiin Turussa 7. elokuuta 1743 . Rauha päätti Venäjän ja Ruotsin välisen hattujen sodan, ja sen aiheuttaman pikkuvihana tunnetun venäläismiehityksen. Nyt olisikin aika laittaa hattujen sodan muistoksi jäitä hattuun kuntaliitosasioissa eikä aiheuttaa  puoliväkinäisen seutukunta-ajattelun masinoimana Kymi-Kotka liitoksen kaltaista pikkuvihaa. Tuo kuntaliitos on kohta 40v vanha ja se aiheuttaa katkeruutta vieläkin, Kymi ei ole kotkaan täysin sulanut.

Pyhtään on hyvä tutkia mahdollisuudet yhteistyöhön kaikkien ympäryskuntien kanssa. Itsenäinen tie on parhain: ”Maalla köyhyys on vain köyhyys, mutta kaupungissa se on kurjuus”. Jos aika näyttää, että kuntamme melkein 700 vuotinen taival on päättymässä, on aika arvioida sitä, mihin alueeseen todella kuulumme.Se ainakin on varmaa, että emme kuulu, ainakaan historiallisesti alueeseen, joka oli aikoinaan osa pikemminkin Viipurinlääniä, kuin uuttamaatta. Koskapa Pernajansuunnalta olemme tulleet, miksi emme yhdistäisi jälleen kuntaamme Ruotsinpyhtääseen ja sitä kautta Loviisaan. Teollinen rakennemuutos on alueella huomattavasti pienempi kuin Kotka-Haminaseutukunnassa. Lisäksi kunnan, mahdollisen kaupungin koko säilyisi pienempänä ja Pyhtääläisillä olisi paremmat mahdollisuudet edustaa omaa kotialuettaan.

Jos Pyhtää tekisi yhteistyötä esim. Loviisan kanssa, se ei suinkaan tarkoita sitä, että kuntalaisten tulisi ajella Loviisaan tahi Porvooseen hoitoa saadakseen. Kuntayhtymät eivät lakkaa toimimasta. Pyhtääläisillä säilyisi edelleen oma terveyskeskus ja lähipalvelut. Sen sijaan, jos annamme vallan Kotkalle, lyön vaikka vetoa, että omat laitoksemme joutuvat lakkautuslistalle että humahtaa. Kuntalaisten on hyvä tiedostaa tämä asia, yhteistyö Loviisan tai jopa Kouvolan kanssa ei tarkoita heti ajoa sinne, vaan mm. hallinnollista yhteistyötä.

Pyhtään tulee nyt neuvotella myös muiden kuntien kanssa, eikä tyytyä yksi kerrallaan yhteistyökumppani neuvotteluun. Tällainen neuvotteleminen on virkamiestemme nahjusmaista laiskottelua, kunnanjohtajammekin voisi tehdä reilusti työtä korotetun palkkansa ansaitsemiseksi. Antaa Kotkan kiehua omissa liemissään. Kuumemittarin varjolla yritetään tuoda maanmittauskeppiä kuntaamme, tarjoten vielä peräruisketta kaupan päälle, ei kiitos! "Tuli opettaa timmermanniksi, paha naapuri lakimieheksi."